Ensimmäisiä itsetehtyjä vaatteita
En täysin enää muista kuinka idea siitä että tekisimme itse vaatteita lähti käyntiin, mutta töissä jutellessamme huomasimme ystäväni Nean kanssa että olimme kummatkin kiinnostuneita käsitöistä. Itse olen harrastanut kutomista nuoresta asti aina vaihtelevasti, Nea taas on harrastanut enemmän ompelua. Töissä juttelu ja ideoiminen ei jäänytkään pelkästään siihen, vaan innostuimme ideasta todella ja lähdimmekin sitten katsomaan kirjastosta millaisia kaavakirjoja sieltä löytyisi. Niitä löytyikin ihan kiitettävästi mutta ehdottomaksi suosikiksi nousi PaaPiin kaavakirja vauvoille. Lainasimme ison kasan kirjoja, mutta emme sitten loppupeleissä käyttäneet muita kuin tätä PaaPiin kirjaa. En aluksi ostanut kyseistä kirjaa, mutta kun Manu oli katsomassa jotain autoa Oulussa ja siellä sattui olemaan kyseistä kirjaa vielä jäljellä, pyysin häntä ostamaan sen minulle. Se on ollut yksi parhaimmista päätöksistäni, sillä kirja on ollut niin kattava ja opettava.
Ohjeet ja kaavat ovat olleet selkeäkielisiä, vaikka välillä onkin pitänyt hieman kauemman aikaa tulkita joitain kohtia. Tämä kuitenkin oli odotettavissa sillä minulla ei ole yhtään kokemusta tällaisten ohjeiden luvusta ja kaikki oli ihan uutta. Onneksi olen pystynyt kysymään apua esimerkiksi eurokankaan liikkeestä kaikista kiperimmissä kohdissa. Tähän mennessä olemme tehneet useamman bodyn ja housut jotka näin ensimmäisiksi tekeleiksi ovat onnistuneet oikein hyvin, varsinkin kun käytössäni on ollut äitini vanha ompelukone jonka lempinimi on "perkele". Voitte siitä itse päätellä kuinka hyvin kone toimii aina aika-ajoin.
Nyt ompeluun on kuitenkin tullut pieni tauko, sillä odotan että saan uuden kaluston millä sitten lähteä jatkamaan harrastusta. Tein nimittäin hetki sitten pienen investoinnin, ja ostin käytettyinä saumurin sekä ompelukoneen. Ystäväni oli löytänyt itselleen uuden saumurin joten hän kysyi minulta olisinko kiinnostunut ostamaan hänen vanhansa ja tottahan minä olin. Hieman myöhemmin hän myös kysyi kun oli löytänyt eräästä liikkeestä hyvään hintaan käytetyn hyväkuntoisen ompelukoneen että olisinko kiinnostunut siitä, ja vaikka äidin vanha kone onkin ollut uskollinen kaikkine oikkuinensa, oli aika ostaa uusi. Senkin sain todella hyvään hintaan ja olin todella innoissani! Nyt vain odottelen että pääsen käymään hänen luonaan ja samalla hakemaan nämä koneet.
Saumuria olen käyttänyt viimeksi yläasteella, joten osaaminen siinä on nolla. Ei minulla ole minkäänlaisia muistikuvia kuinka se toimii, mutta onneksi minulla on ihmisiä keneltä pyytää siinä apuja ja onpa nettikin pullollaan kaikkia ohjeita. Nyt on kuitenkin mukava että pääsee tekemään töitä kunnon kalustolla, niin tulee kerralla hyviä ja kestäviä vaatteita.
Eurokankaassa on tullut käytyä useasti joko ystävän tai Manun kanssa. Tai no Manun olen saanut sinne houkuteltua vasta kerran mutta se oli onneksi oikein antoisa reissu. Aluksi hyvin Manumaiseen tapaan häntä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, mutta kun pääsimme oikeiden kankaiden luokse alkoi kiinnostusta löytymään. Sieltä löytyi monia kankaita jotka olivat hänen mielestään hienoja ja joista hän halusi minun tekevän vaatteita.
Olen aina tykännyt käsitöistä mutta vasta näin aikuisiällä, ja varsinkin nyt olen innostunut siitä oikein todenteolla. Tietyllä tavalla tuntuu että jokin kipinä on syttynyt sisälläni ja tuntuu että olen löytänyt jotain omaa ja mitä on mukava tehdä. Minusta on mukava luoda uutta, niin kuin olen saattanut muutaman kerran ennenkin mainita, sekä nähdä se oma kehityksensä. Joskus voisi olla mukava jopa suunnitella itse jotain, kun taidot ja osaaminen on karttunut. Tällä hetkellä opettelen vasta tulkitsemaan ohjeita ja tunnistamaan esimerkiksi resorista oikean ja nurjan puolen. Pitkä matka on vielä siis edessä, mutta eipä tässä mitään kiirettä ole!
Tällä kertaa ei siis sen enempää ja mukavaa viikonloppua kaikille!
